Oppimistavat ja tyylit

Oppimistavat ja tyylit

Opiskelijan lisäksi myös oma oppimistyylisi ja aiemmat oppimiskokemuksesi vaikuttavat paljon siihen, miten ohjausta toteutat. Riippumatta siitä millainen oppija itse olet, on hyvä muistaa, että sinun ei tarvitse tehdä opikelijasta itseäsi. Aloittavana ohjaajana riittää, että tunnistat millainen itse olet oppijana, miten ohjaan, miksi minä ohjaan näin. Ohjaaminen kehittyy kokemuksen kautta. Oman tyylin sopeuttaminen oppijan tarpeisiin on kokeneen ohjaajan osaamista.

Oppiminen on yksilöllistä.

Aktiivinen osallistuja

Aktiivinen osallistuja

Aktiivinen osallistuja antautuu täysin ja ilman ennakkoluuloja uusien kokemusten     vietäväksi.

  Hän kulkee silmät ja korvat auki, innostuu kaikesta uudesta ja on valmis myös kokeilemaan   kaikenlaista. Aktiivinen osallistuja käy pelottomasti käsiksi vaikeisiinkin alueisiin ja uskaltaa ottaa   riskejä. Hän toimii koko ajan ja yleensä useiden samanaikaisten tehtävien parissa.

  Aktiivinen osallistuja ratkoo mielellään ongelmia yhdessä muiden kanssa.

Käytännön toteuttaja

Käytännön toteuttaja

Käytännön toteuttajaa kiinnostaa kokeilla uusia ajatuksia, teorioita ja tekniikoita, jotta hän näkisi,   toimivatko ne käytännössä.

 Hän oppii, kun voi saman tien toteuttaa uuden asian. Toisaalta hän ei kykene siirtämään helposti uusia   asioita toisenlaiseen ympäristöön, koska asiat ovat yleensä sidoksissa soveltamiskohteeseen.

Looginen ajattelija

Looginen ajattelija

Looginen ajattelija yhdistelee havaintoja monimutkaisiksi, loogisesti pitäviksi teorioiksi.

 Hän käy ongelmat läpi pohjia myöten järjestelmällisesti kohta kohdalta. Looginen ajattelija yhdistelee   hajallaan olevaa tietoa yhtenäisiksi teorioiksi. Loogisen ajattelijan oppiminen ei ole lainkaan     sidoksissa paikkaan ja hän voi vaivatta siirtää osaamisensa erilaisiin ympäristöihin ja tilanteisiin.

Harkitseva tarkkailija

Harkitseva tarkkailija

Harkitseva tarkkailija vetäytyy mielellään hieman syrjään voidakseen puntaroida tapahtumia ja tarkastellakseen niitä eri näkökulmista.

Hän kerää tietoa sekä havainnoimalla itse että keskustelemalla muiden kanssa ja käy tietonsa perusteellisesti läpi ennen kuin tekee mitään johtopäätöksiä. Harkitseva tarkkailija siirtää usein lopullista johtopäätöksen tekemistä mahdollisimman pitkälle eteenpäin, sillä hän punnitsee kaikki tiedossaan olevat näkökohdat ja oletettavat seuraukset ennen kuin toimii.

Aistit oppimisessa

Aistit oppimisessa

 Ihmiset käyttävät kaikkia aistejaan oppimisessaan.

Eri ihmiset painottavat tiedon vastaanottamisessa eri kanavia. Oppimiseen vaikuttaa se, mitä aistia opiskelija painottaa tietoa vastaanottaessaan.

Opiskelija voi painottaa oppimisessaan näkö-, kuulo- tai tuntoaistia. Samassa tilanteessa olevat opiskelijat kiinnittävät huomiota eri asioihin. Eri tilanteet vaikuttavat siihen, miten eri aisteja käytetään. Parhaimmillaan oppijalla on käytössään rinnakkain kaikki aistikanavat.

Kinesteettinen oppija

Kinesteettinen oppija

Jokaisella oppijalla on oma tapansa oppia. Termillä Oppimistyylit tarkoitetaan sinulle yleistä, tiedostamatonta taipumusta käyttää tietynlaisia oppimisstrategioita tai opiskelutapoja.

Ihmiset jakautuvat oppimistyylimallien mukaan eri tavoilla toimiviin ryhmiin. Yksilöllinen oppimistyyli voidaan selvittää esim. kyselylomakkeella, testillä tai psykologisella kokeella.

Auditiivinen oppija

Auditiivinen oppija

Jokaisella oppijalla on oma tapansa oppia. Termillä Oppimistyylit tarkoitetaan sinulle yleistä, tiedostamatonta taipumusta käyttää tietynlaisia oppimisstrategioita tai opiskelutapoja.

Ihmiset jakautuvat oppimistyylimallien mukaan eri tavoilla toimiviin ryhmiin. Yksilöllinen oppimistyyli voidaan selvittää esim. kyselylomakkeella, testillä tai psykologisella kokeella.

Visuaalinen oppija

Visuaalinen oppija

Jokaisella oppijalla on oma tapansa oppia. Termillä Oppimistyylit tarkoitetaan sinulle yleistä, tiedostamatonta taipumusta käyttää tietynlaisia oppimisstrategioita tai opiskelutapoja.

 

 

Ihmiset jakautuvat oppimistyylimallien mukaan eri tavoilla toimiviin ryhmiin. Yksilöllinen oppimistyyli voidaan selvittää esim. kyselylomakkeella, testillä tai psykologisella kokeella.

Taktiaalinen oppija

 

Taktiaalinen oppija

Jokaisella oppijalla on oma tapansa oppia. Termillä Oppimistyylit tarkoitetaan sinulle yleistä, tiedostamatonta taipumusta käyttää tietynlaisia oppimisstrategioita tai opiskelutapoja. Ihmiset jakautuvat oppimistyylimallien mukaan eri tavoilla toimiviin ryhmiin. Yksilöllinen oppimistyyli voidaan selvittää esim. kyselylomakkeella, testillä tai psykologisella kokeella.

Kuinka muistamme asioita

Kuinka muistamme asioita

Vaikka muistiongelmat liitetään usein ikääntymiseen, kärsii huonosta muistista kaikenikäiset ihmiset. Mielessä onkin yllättävän vaikea pitää yhtäaikaisesti enemmän kuin muutama asia samanaikaisesti.

Vuonna 1956 psykologi George Miller totesi tutkimustensa perusteella, että ihmiselle tuottaa vaikeuksia muistaa samanaikaisesti enemmän kuin seitsemän asiaa. Tästä kertoo esimerkiksi se, että jos kenelle tahansa esitellään kerralla vaikkapa 20 ihmistä, jää näistä hyvin harvan nimi yhdellä kertaa mieleen.